Lue lisää Spinestä 

  

  • Asennon merkitys tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin

    Ryhti tarkoittaa ihmisen luisen tukirangan muotoa eri asennoissa jalkaterästä hartioihin. Oikea ryhti, etenkin selkärangan asento, on tärkeä etenkin selän hyvinvoinnille. Hyvässä ryhdissä kehon paino ja paine jakautuvat oikein selän rakenteille.

    Hyvä ryhti on tärkeä selälle ja koko kehon toimivuudelle. Kun ryhti pysyy hyvänä kaikissa asennoissa, kuormitus kohdistuu selkään mahdollisimman tasapuolisesti. Hyväryhtinen pystyy käyttämään lihaksia tehokkaasti kävellessä, istuessa ja nostotyössä.

    Huono ryhti ja huonot asennot voivat saada aikaan lihasepätasapainoa, mikä saattaa oireilla kipuna ja johtaa liikkeiden rajoittumiseen. Rajoittuneet liikkeet puolestaan aiheuttavat lisää kireyksiä ja heikkouksia eri puolille kehoa. Tasapainoinen lihaskunto onkin edellytys ryhdin säilymiselle ja selkärangan hyvälle asennolle.

    Edellä esitetty kappale on lainattu Selkäkanava-sivustolta ja kuvaa yleisesti hyväksyttyä tapaa ajatella kehon kuormittamisen optimaalisuutta. Mutta onko näille väittämille tieteellistä tutkittua viitekehystä?

    Tuoreen systemaattisen katsauksen johtopäätösten perusteella alaselkäkipuisilla potilailla on heikentynyt asento- ja liikeaisti verrattuna kivuttomiin verrokkeihin (1). Istuma-asennon kontrollin on havaittu heikentyneen kahden satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen mukaan (1,2). Vuonna 2014 julkaistun laajan systemaattisen katsauksen perusteella alaselkäkipuiset potilaat erottuvat normaaliverrokeista seuraavissa kinemaattisissa suorituksissa: heillä on rajoittuneempi selkärangan liikkuvuus (eteentaivutus, sivutaivutukset ja kiertoliikkeet), asentoaisti ja he liikkuvat hitaammin kuin terveet verrokit (4). Vuonna 2016 julkaistu systemaattinen katsaus päätyi samaan johtopäätökseen asentoaistin (proprioseptiikka) kohdalla (5). Istuma-asennon etukumaruutta pystytään tehokkaimmin kuvantamismenetelmiin perustuneen tutkimuksen mukaan itse-korjaamaan seisoma-asennossa (6).

    Perusryhdin osuutta selkäkivun tai kuormituksen jakautumisen suhteen on osoitettu juuri julkaistussa 336 potilasta tutkineessa artikkelissa. Erityisesti lantion sivusiirtymän ja polven koukistumistaipumuksen yhteys osoitettiin olevan merkityksellinen ja näiden olevan yhteydessä Oswestryn selkähaittakyselyn tulokseen (7). Lihasaktivaation suhteen selkäkipuisilla on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan heikentynyt syvien lihasten aktivaatio. Pään eteentyöntyneen asennon ja staattisen tasapainon heikentymisen yhteys on osoitettu yhdessä koeasetelmassa (8). Toimistotyöntekijöille tehdyssä tutkimuksessa pään eteentyöntyneen asennon ja niskakivun esiintyvyyden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteneväisyys (9). Pään eteentyöntynyt asento heikentää niskan asentoaistimusta (10). Myös ylärintarangan eteentaipumisen ja niskakivun välillä on osoitettu olevan yhtenäisyys (11). Tietokoneen ääressä työskenteleviä 884 aikuista koehenkilöä tutkittiin koetun niskakivun, niskan asennon ja tietokoneen käytön yhteydestä. Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin tietokoneen käytön olevan yhteydessä niskakipuun ja niskan asentoon, mikä muuttuu eteentaipuneemmaksi pään, niskan ja yläselän suhteen mitä kauemmin tietokoneen äärellä työskennellään (12). 1930 koehenkilölle tehdyssä tutkimuksessa havaittiin jalan hyperpronaatiolla olevan yhteys alaselkäkipuun naisilla (13).

    Osalla alaselkäkipuisista potilaista esiintyy liikekontrollin häiriö (14). Näillä potilailla on vaikeuksia hallita selkänsä asentoa istumisen, seisomisen tai selän taivutusliikkeiden yhteydessä. Kontrollihäiriö on yleensä seuraus aiemmasta selän kipujaksosta tai epäaktiivisesta elämäntavasta (15,16). Tilanne on ongelmallinen senkin vuoksi, että potilaat eivät itse huomaa aiheuttavansa väärällä selän asennollaan kivun provosoitumisen. Toisin sanoen henkilön istuessa selkä pyöristyneenä hän ei itse aisti selän asennon muuttuneen. Tunnusomaista on ensin aistia selän lihasten väsyminen, mitä seuraa kipu. Kipupiste ei yleensä ole tarkkarajainen, vaan aistimus on laajempi ja saattaa ilmetä sekä rangan oikealla että vasemmalla puolella yhtäaikaisesti.

    Juoksutekniikan optimaalisuutta on arvioitu systemaattisella katsauksella: maahan kontaktoinnin aikana erityisesti varvastyönnön yhteydessä tapahtuvilla alaraajan ojentamisella, askelkulmalla, maan vetovoiman reaktiovoimalla suhteessa sääreen ja alaraajalihasten matalalla aktivaatiolla vaikuttasi olevan merkitystä juoksutekniikan taloudellisuuteen (17).

    Ihmisen ryhdillä ja asennolla on osoitettu olevan yhteys koettuun kipuun ainakin istumisen yhteydessä tapahtuvan niskan ja yläselän eteen romahtamisen suhteen. Seistessä analysoitu lisääntynyt selän notko- tai pyöristyminen ei vaikuttaisi olevan merkitsevä kivun ilmenemisen suhteen, mutta vartalon sivutaipunut asento saattaa olla merkitsevä. Asento- ja liikekontrolli sekä niskan että alaselän alueella on heikentynyt osalla kipupotilaista. Edellä esitetyn perusteella tuki- ja liikuntaelimistön optimaalisen kuormituksen kannalta sekä kipuongelmien ennaltaehkäisyssä terveydenhoidon ammattilaisten tulee huomioida asiakkaansa kehon ryhti, erityisesti istumisen yhteydessä tapahtuva asennon eteen taipuminen.

     

    Lähteet:
    1. Bauer CM et al: Pain intensity attenuates movement control of the lumbar spine in low back pain. Journal Electrophysiological Kinesiosiology, 2015 October. Doi: 10.1016/j.jelkin.2015.10.004
    2. Dankaerts W, O´Sullivan P, Burnett A, Straker L. Altered patterns of superficial trunk muscle activation during sitting in nonspecific chronic low back pain patients: importance of subclassification. Spine (Phila Pa 1976) 2006, 31(17):2017-2023.
    3. Dankaerts W, O´Sullivan P, Burnett A, Straker L. Differences in sitting postures are associated with nonspecific chronic low back pain disorders when patients are subclassified. Spine (Phila Pa 1976) 2006, 31(6):698-704.  
    4. Laird RA, Gilbert J, Kent P, Keating JL. Comparing lumbo-pelvic kinematics in people with and without back pain: a systematic review and meta-analysis. BMC Musculoskelet Disord. 2014 Jul 10;15:229. doi: 10.1186/1471-2474-15-229.
    5. Tong MH, Mousavi SJ, Kiers H, Ferreira P, Refshauge K, van Dieën J. Is There a Relationship Between Lumbar Proprioception and Low Back Pain? A Systematic Review With Meta-Analysis. Arch Phys Med Rehabil. 2016 Jun 16; . Epub 2016 Jun 16.
    6. Barczyk-Pawelec K, Tomasz S. Active Self-Correction of Spinal Posture in Pain-Free Women in Response to the Command "Straighten Your Back". Women Health. 2016 Oct 4; . Epub 2016 Oct 4.
    7. Ferrero E, Liabaud B, Challier V, Lafage R, Diebo BG, Vira S, Liu S, Vital JM, Ilharreborde B, Protopsaltis TS, et al. Role of pelvic translation and lower-extremity compensation to maintain gravity line position in spinal deformity. J Neurosurg Spine. 2016 Mar; 24(3):436-46. Epub 2015 Nov 13.
    8. Lee JH. Effects of forward head posture on static and dynamic balance control. J Phys Ther Sci. 2016 Jan; 28(1):274-7. Epub 2016 Jan 30.
    9. Nejati P, Lotfian S, Moezy A, Moezy A, Nejati M. The relationship of forward head posture and rounded shoulders with neck pain in Iranian office workers. Med J Islam Repub Iran. 2014; 28:26. Epub 2014 May 3.
    10. Yong MS, Lee HY, Lee MY. Correlation between head posture and proprioceptive function in the cervical region. J Phys Ther Sci. 2016 Mar; 28(3):857-60. Epub 2016 Mar 31.
    11. Lau KT, Cheung KY, Chan KB, Chan MH, Lo KY, Chiu TT. Relationships between sagittal postures of thoracic and cervical spine, presence of neck pain, neck pain severity and disability. Man Ther. 2010 Oct; 15(5):457-62.
    12. Straker L, O´Sullivan P et al. IT kids: exposure to computers and adolescents`neck posture and pain. http://www.iea.cc/ECEE/pdfs/art0211.pdf
    13. Menz HB, Dufour AB, Riskowski JL, Hillstrom HJ, Hannan MT. Foot posture, foot function and low back pain: the Framingham Foot Study. Rheumatology (Oxford). 2013 Dec; 52(12):2275-82. Epub 2013 Sep 17.
    14. O’Sullivan P: Diagnosis and classification of chronic low back pain disorders: maladaptive movement and motor control impairments as underlying mechanism. Man Ther, 2005; 104:242–255.
    15. Luomajoki H, Kool J, de Bruin ED, Airaksinen O: Movement control tests of the low back; evaluation of the difference between patients with low back pain and healthy controls. BMC Musculoskelet Disord 2008, 9:170. doi:10.1186/1471-2474-9-170.
    16. Aasa U, Lundell S, Aasa B, Westerståhl M. Physical Activity Might Be of Greater Importance for Good Spinal Control than If You Have Had Pain or Not: A Longitudinal Study. Spine Publish Ahead of Print. (Accepted) DOI: 10.1097/BRS.0000000000001102
    17. Moore IS. Is There an Economical Running Technique? A Review of Modifiable Biomechanical Factors Affecting Running Economy. Sports Med. 2016; 46: 793–807. Published online 2016 Jan 27. doi: 10.1007/s40279-016-0474-4.

      Takaisin

Miten Spine Functional syntyi?

Käy lukemassa tarinamme

MITÄ ASIAKKAAMME SANOVAT?

 

 
SPINE FUNCTIONAL       info@spinefunctional.fi      www.spinefunctional.fi